Hei vaan. Mä olen kolmetoista kesänen tyttå. Käyn sisäoppilaitosta ja no.. Useimmiten se on jees, mutta huonojakin päiviä on. Yksi huono puoli on että huonekaverini, entinen paras kaverini, tekee kaikesta asteen vaikeampaa. En tiedä miksi, mutta jostain syystä sillä on tarve aukoa päätänsä mulle. Siitä myöhemmin. Mulla on sisäoppilaitoksessa suht paljon kavereita, ihastuskin. Ihastukseni vain sattuu olemaan melko suosittu, eikä varmaankaan ole kiinnostunut musta, vaikka joskus vilkuileekin. Selkoa en siitä kuitenkaan saa. Vaikuttaisi, että se on tykästynyt yhteen mun kouluisosiskoista, tiedä ja mene sitten. Tekstin perusteella ehkä vaikuttaa että olen joku ääretön hissukka (ei sillä että siinä jotakin pahaa näkisin), mutta päällisin puolin olen energinen, huvittava tyyppi joka tykkää naurattaa ihmisiä. Normaali yläastelainen. Sisältä ehkä vähän herkempi. Mä näytän tunteitani vain harvoin, olen useimmiten iloinen ja mulla on melko kova ulkokuori. Nauratan porukkaa ja laulan niin paljon kuin sielu sietää, kunnes lopulta vähintäänkin edellä mainittu päätä aukova kaveri kaskee mun pitää turpani kiinni. Joskus musta tuntuu kuin olisin vain paise ihmisten perseessä, eikä kukaan kerro miksi olen ärsyttävä/rasittava tai jotain.

Mun mutsi asuu tällä hetkellä ulkomailla, kolme kuukautta vielä. Ja faija taas.. En ole nähnyt pariin vuoteen, enkä tahdo enkä tule näkemäänkään. Perjantaisin kun tulen kotiin koulusta, tulen linkulla Lahteen, ja sitten saatan käydä ostamassa jotakin, mitä ei omasta pikkukylästä löydy. Mm. Tänään kirjakaupasta Stabilot. Sitten tulen joko omalla kyydillä, taikka junalla kotikonnuille, ja vien tavarat himaan, jossa siis ei asu ketään. Sitten menen nuorisotalolle, joss saan useimmiten kuulla eniten pään aukomista, kun kaverini täytyy todistaa vanhoille kavereille jotakin. Käyn siellä, jotta näkisi vanhaa kaveriporukkaa, joitten kanssa tiivisti ala-asteella liikuin. Tosin joka viikko musta tuntuu yhä enemmän että haluisin unohtaa kaikki ne ihmiset. Huonekaverini on taitava manipuloimaan ihmisiä jotenka.. Niin. Käyn jossain välissä ostamassa safkaa illaksi, ja sitten menen kotiin. Käyn koneella, päivittämässä sivuja ja galtsussa ja kaikkea tavallista. Lueskelen mangaa jne. ennen nuukkumaanmenoa. La-su yön vietän useimmiten mummolassa, joka on noin 10 kilometrin päässä pikkukylämme "keskustasta" jossa oikea, tyhjillään oleva kotini on (jossa siis tosin minä perjantaisin olen). Sunnuntaina tulen taas takaisin kotiin, ja aamulla herään puoli kuudelta, olen äärimmäisen vittuuntunut. 20 min vaille 7.00 lähtee juna Lahteen, jolla matkustan "päätä aukovan kaverinin" kanssa. Odotamme tunnin rautatieasemalla kahvia juoden ja ulkona röökillä rampaten, ja linkun tultua alkaa puolentoista tunnin matka koululle. Silloin meillä on ihan kivaa, kun me ollaan koulussa, mutta kunhan tulee taas viikonloppu.. Maanataisin koulu alkaa vasta kymmenen aikoihin, koska silloin tullaan koululle. Meillä on sisiksessä normaalien aineiden lisäksi amisaineita, puhtaanapitoa, ympäristönhoitoa ja tietotekniikkaa. Sen takia meillä on 36 tuntia viikossa, ja pisimmät päivät onkin 8 tuntisia. Maanantaisin tässä jaksossa meillä on ympäristönhoitoa. Ajellaan traktorilla, kuokitaan perunoita, korjataan jotain, istutetaan kukkia, nyljetään pensaita. Semmoisia asioita. Keskiviikkoisin meillä on siivouspäivä, siivotaan oma huone, solupäivystäjät siivoaa solun, käytsit rapun. Asuntolanvalvoja (kamala ämmä) tarkistaa solut ja huoneet, jonka jälkeen saa lähteä vapaalle. Torstaisin on kaikista huonoimpia aineita. Biologiaa, kuvista, musiikkia. Tykkään kyllä piirtämisestä, mutta koulun kuvataide ei vain oikein uppoa. Musiikkikin kuului ennen lempiaineisiin, ala-asteella, mutta musiikin opettaja sisiksessä on kauhea, ja se on kerennyt nöyryyttämään muo pariinkin otteeseen. Tostai on myös pisin päivä tässä jaksossa. Perjantaisin on tässä jaksossa puhtaanapitoa, siellä opetellaan petaamaan sänkyä, siivoamaan nurkat oikein, mankeloimaan, pestään pyykkiä ja semmoista. Myös Titeä (Tietotekniikkaa) on silloin, se on melkeinpä sama kuin atk.
Perjantaisin koulu loppuu jo puoli kahdelta, ja linkut lähtevät 14.15.

Semmoinen mun viikko on. Perjantaisin, kuten nyt, olen ihan poikki, ja vituttaa taas ja vaan ja vaan. Jatkan mun asioita vielä lisää, mutta palan nyt halusta mennä koisaamaan.